Viivaimen pysyminen paikallaan

Jokainen, joka on leikannut materiaaleja veitsellä ja metalliviivoittimella, tietää, kuinka inhottavaa on, kun leikattaessa viivoitin liikkuu pois paikalta ja veitsi ei pysy linjassa. Tämän estämiseksi on olemassa yksinkertainen konsti.  Leikkaa sopivankokoinen pala hienorakeisesta hiekkapaperista ja liimaa se viivoittimen taakse kaksipuolisella teipillä. Viivoitin pysyy sen jälkeen paikallaan materiaalilla kuin materiaalilla.

Reunan yli taitto

Kun päällystät pahvi- tai kartonkipalan paperilla, kankaalla tai vastaavalla materiaalilla ja reunoihin jää kapea kaistale, jonka haluat 

taivuttaa ja liimata pahvi- tai kartonkipalan reunan yli, syntyy usein epäsiisti ja aaltoileva reuna. Tämä voidaan välttää, jos käytät apuna paperiarkkia, jonka avulla kääntäminen tapahtuu vaivatta. Tärkeä on, että paperi-arkki on vähintään yhtä pitkä kuin käännettävä kaistale.

Käpristyminen kansituksessa

Kirjaa kansitettaessa etulehden kanteen liimattava osa käpristyy helposti kun sivelet sille liimaa. Ongelmaa helpottaa oleellisesti, jos kostutat kanteen liimattavaa osaa kevyesti painelemalla ennen liiman sivelyä

Luistava taittoluu

Ajatus lähti liikkeelle kun kauhistelin teflontaittoluiden hintaa. Eikö kekseliäs kirjansitoja voisi valmistaa moista pintakiitäjää itse? Kyllä hän voi. Ja ei kun tuumasta toimeen, tosin materiaalin hankinta ja käsittely tuntui hankalalta. Pystyisinkö pinnoittamaan vanhan taittoluuni teflonilla?

En ainakaan kotikostein. Koulussa olin nähnyt valkoisia ilmeisesti Nylon taittoluita. Ne hylkivät liimaa ja liukuvat mukavasti lähes materiaalilla kuin materiaalilla. Sellaisen valmistan, mutta mistä materiaali? Ruokakaupassa käydessäni katseeni kohtasi leikkuulaudan, sellaisen, joka löytyy joka kodista. Mielestäni materiaali on nylonia tai jotain muoviseosta. Ostin Orthex leikkausalustan 15 cm x 25 cm alle 2 eurolla. Värivalikoimaakin oli saatavilla vaikka kuinka, mutta päädyin valkoiseen leikkausalustaan. Ikeassa olen nähnyt jopa punaisia ja mustia. Aikani pyöriteltyäni levyä päätin laittaa maalarinteipin lyhyensivun suuntaisesti. (leikkuulaudan kuitusuunta jäi hieman epäselväksi, tokkopa sillä tässä tapauksessa on merkitystä.)

Piirsin taittoluun muodon maalarinteippiin. Sahasin viivaa pitkin lehtisahalla. Leikkuulaudan materiaali oli ihanteellista sahattavaa, hetkessä kädessäni oli raaka versio uudesta taittoluustani. Yhdestä pienestä leikkuulaudasta saa ainakin 10 taittoluuta. Hioin sahaamani taittoluun 180 hiomapaperilla muotoonsa ja viimeistelin sen 1000 vesihiomapaperilla. Tämä taittoluu toimi mainiosti, en edes rajulla hinkkaamisella saanut 80 g kopiopaperia kiiltäväksi. Nahan muotoilussa muoviluu toimii teflonluun tapaisesti. Muovi tai nylon tarkemmin Orthex 132 leikkuulaudan palanen on minulle mieluinen lisä perinteisen taittoluuni rinnalle, mutta ei koskaan korvaa aitoa taittoluutani.

Jukka Lassila

Millä saan kirjani kannet pysymään suorana kansituksen jälkeen

Kansien käyristyminen kirjan valmistumisen jälkeen on monelle jatkuva ongelma. Jos haluat tietää, millä tämän voi välttää, niin täytyy ensin tietää, mikä tämän käyristymisen aiheuttaa.

Paperi, kartonki ja pahvi ovat valmistusmenetelmien johdosta herkkiä reagoimaan kosteuteen.  Kun levitetään kosteutta paperille, paperi kasvaa kuitujen paisumisen takia. Kun kosteus häviää kuiduista, paperi kutistuu pikkuisen lyhemmäksi kuin alkuperäinen mitta.

Kartonki ja pahvi reagoivat eri tavalla kuin paperi. Niiden paksuuden vuoksi kosteus ei tunkeudu materiaalin läpi ja kuidut paisuvat vain pinnassa. Tämän takia kartonki tai pahvi kaareutuu ja kuiva puoli on kaaren sisäpuolella. Kun kosteus haihtuu, materiaalin pinta lyhenee pikkuisen alkuperäisestä ja vetää toiseen suuntaan kaarevaksi.

Kuitusuunnan tunnistaminen on tärkeää kaikille, jotka käsittelevät paperia tai pahvia.

Paperin venymisen ja kutistumisen voiman tunteminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen. Kun kirjan kannet päällystetään paperilla tai kluutilla, niin liiman kosteus venyttää päällysmateriaalia. Kosteuden poistuessa päällysmateriaali kutistuu ja kannet käyristyvät ulospäin. Tämän estämiseksi liimataan kannen sisäpuolelle peili tai esilehtipaperi, joka muodostaa vastavedon kannen toisella puolella tapahtuneelle käyristymiselle.         

Miksi kirjan kannet kansituksen ja puristuksen jälkeen siitä huolimatta käyristyvät?

Syitä tähän on kaksi: Eri materiaalit reagoivat eri tavalla kosteuteen ja toiseksi kosteus poistuu kansien ulkopuolista huomattavasti nopeammin kuin kansien sisäpuolelta. Kannet pysyvät suorana kun kirja kevyesti puristettuna saa kuivua myös sisäpuolelta riittävän pitkän ajan.

Scroll to Top